Kurssitehtävänä oli tehdä informatiivinen Helsinki-aiheinen lautapeli. Kahden ja puolen kuukauden työn tuloksena syntyi Masterpiece Helsinki Graffiti. Peli on uudenlainen piirtämispeli, joka ei perustu arvaamiseen, vaan eräänlaisiin tyylivaatimuksiin. Tavoitteena on nousta kaupungin kingeimmäksi kyhääjäksi valloittamalla kaupunginosia.

^ Pelin logo. Sana piece tai piissi (tarkoittaen graffitimaalausta) tulee ilmeisesti alun perin sanasta masterpiece (mestariteos). Lisänimi Helsinki Graffiti on kunnianosoitus saman nimiselle kirjalle, joka ilmestyi 1998. Lisänimi myös mahdollistaa pelin eri versiot: tulevaisuudessa voitaisiin nähdä esimerkiksi myös Masterpiece Berlin Graffiti tai Masterpiece Barcelona Graffiti.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Kuvitusta pelin kanteen. Mustalla akryylivärillä vedetyt sävypinnat elävöittävät tarkkaa, vapaalla kädellä vedettyä tussipiirrosta.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

^ Peliin kuuluu 20-sivuinen “opetusmateriaali”. Kirjasen kuvituksissa keskityn tyhjiin seinäpintoihin ja urbaaniin harmauteen. Kaupunki näyttäytyy samanlaisena kaupunginosasta riippumatta.

^ Prototyypin pelilauta, joka perustuu klassiseen Monopolin lautaan. Lopullisessa versiossa alueita on enemmän.

^ Yksittäinen peliruutu. Tähdet määrittelevät alueen vaikeusasteen. Jokainen sähkökaappiruutu laudalla on omanlaisensa: ruuduissa on yksilölliset kulumat ja sotkut. Typografia on käsin piirretty.

^ Lähtöruutu

^ Vankilaruutu

^ Buffausruutu

^ Vartijaruutu

^ Pakkauksen grafiikat kuvasin oikeista sähkökaapeista.

^ Pelinappulat ovat eri värisiä spraykannun suuttimia. Kivipelimerkeillä merkitään valloitetut alueet.

^ Spraykannun korkki toimii noppa-astiana, joka estää nopan karkailun lattialle ja lisää jännityselementtiä, kun korkin nostaa hitaasti nopan päältä.

^ Vanha spraykannu toimii tussikotelona, joka pitää sisällään kahdenlaisia tusseja: lainitusseja ja fillitusseja.

Pelipakkaus sisältää taiteltavan pelilaudan, informatiivisen kirjasen, tussikotelon ja korkin, tusseja, neljä eri väristä suutinta (pelinappulaa), eri värisiä pelimerkkejä, hopeoidut pelikortit, nopan ja Masterpiece Helsinki Graffiti Blackbookin, johon piirretään.

PORTFOLIOssa on infokirjanen luettavissa.

 

Taannoisen kuvituskurssin viimeinen tehtävä. Tehtävänä oli piirtää muutamassa tunnissa mallista kaksikymmentä eri pokemonia kahdellakymmenellä eri tavalla. Kiire tuli, mutta hauskaa oli. Malleina toimivat opettajan suklaamunista kerätyt pienet pokemon-hahmot. Ihan kaikkia en ehtinyt tehdä…

1. Piirretään paperia katsomatta

 

2. Viivapiirustus

 

3. Kolmiulotteinen, varjostus

 

4. Kuvassa on jokin tapahtuma

 

5. Suosikkipiirustusväline (no jaa)

 

6. Itsetehty piirustusväline (sivelin hiekkapaperiin akryyliväriä)

 

7. Mustalle pohjalle valkoisella

 

8. Negatiivi (oikealla puolella fotarissa positiiviksi käännetty versio)

 

9. Kaikki viivat vedetty viivottimella

 

10. Ei piirustusvälinettä. Kollaasi.

 

11. Kaksi väriä

 

12. Neljä väriä, vastavärit

 

13. Kuusi väriä, ei vastavärejä (hmm, missäköhän ne kuusi väriä muka ovat…?)

 

14. Kahdeksan väriä, ei päävärejä

 

Jos joku tunnisti kaikki 14 tai ainakin osan pokemoneista, niin saa listata niitä kommentteihin…

 

Taas on yksi kuvituskurssin työ valmis. Sen sijaan, että lataisin kuvan tänne sen kummempia selittelemättä, ajattelin tällä kertaa selittää auki koko prosessin siitä, miten kuvitus syntyi.

Kuvituskurssin opettajana toimi viime viikon torstaina sarjisguru Marko Turunen. Turunen esitteli lehteään nimeltä “Ufoja Lahdessa”. Tehtävänä oli matkia Turusen tyyliä ja tehdä seuraavan numeron kanteen scifi-aiheinen kuvitus.

^ Marko Turusen Ufoja Lahdessa 1/4

Kävin etsimässä inspiraatiota kirjastosta. Eräässä scifi-elokuvien historiaa käsittelevässä kirjassa oli kuva elokuvasta “Them” vuodelta 1954. Leffassa atomipommi synnyttää vihamielisiä jättiläismuurahaisia. Jättiläismuurahaisista on sittemmin tehty peli nimeltä “It Came from the Desert”, jota tuli pelailtua ala-asteikäisenä Amigalla. Peli teki lähtemättömän vaikutuksen ja jättimurkut syöpyivät mieleen.

Googlen kuvahausta löytyi kuvia pelistä, joita tulostin “refematskuksi” (refe=referenssi, mallikuva). Ensiajatukseni oli tehdä yksinkertainen kuva, missä revolverikäsi tähtää jättimurkkua pelimäiseen tyyliin. Jalostin ajatusta: olisi vielä kuumottavampaa, jos ase pitäisi ladata, panoksia olisi jäljellä vain yksi ja kädet olisivat pakkasesta turrat. Murkku olisi tallonut pakoauton paskaksi ja se jäytäisi jonkin eläimen ruumista.

Pidin iso vastaan pieni -asetelmasta. Ihmisen kädet näyttäytyisivät isoina ja revolveri pienenä. Pieni metalliesine saattaisi olla pelastus jättiläismäistä olentoa vastaan. Vai menisikö jäljellä oleva luoti sittenkään murkun päähän?

Tässä ensimmäinen luonnos aiheesta:

^ Vasemmassa alakulmassa näkyy pieni ja nopea luonnos toisesta aiheesta, jota pyörittelin mielessäni alkuun. Kivenmurikan takana väijyy lonkero-olento Kuuhun laskeutuvaa Neil Armstrongia ja Buzz Aldrinia.

Kuva osoittautui liian monimutkaiseksi ja hankalaksi piirtää. Pidin ideasta, mutta kuva oli pakko hylätä. Halusin kuitenkin säilyttää iso vastaan pieni -asetelman ja muurahaiset.

Sain idean pienestä lonkero-olennosta, “galaktisesta poliisista”, joka selättäisi itseään isommat monsterit. Jättiläismuurahaisesta tuli iso paha robottimainen avaruusmurkku.

Sommitelma oli alkuun staattinen.

Ajatus tuntui hyvältä, mutta päätin lisätä kuvaan vauhtia ja liikettä. Selailin lisää kirjaston kirjoja ja sain idean muurahaisen “hengityslaitteesta”. Putkivehkeen esikuva löytyy Tähtien sodasta TIE Fighter -lentäjän vastaavanlaisesta vehkeestä.

Uudessa versiossa lonkero-olento on leikannut veitsellään toisen muurahaisen putkista. Putki on räjähtänyt auki ja sinkoilee holtittomasti ympäriinsä paineen vaikutuksesta. Pikkuolento roikkuu mukana ja putkesta lentää jotain mähmää.

^ Tässä vaiheessa murkku sai “hengitysputket” ja antennin päähänsä

Tämäkin kuva-aihe osoittautui liian haasteelliseksi. Sommittelusta tuli sekava ja kaikkea oli vain liikaa. Tein kuitenkin muutaman pidemmälle viedyn luonnoksen:

Tässä luonnoksessa kokeilin tekniikkaa. Tarkan, tussiterällä piirretyn ääriviivan päälle suttasin kuivalla, räjähtäneellä siveltimellä mustaa akryylia.

Äärimmilleen viety kontrastisuus ehkä selkeytti kuvaa vähäsen. Kuva oli silti liian sekava, eikä tyyli ollut enää lähelläkään Turusen alkuperäistä kuvaa.

Lopullista versiota varten päätin ottaa askeleen taaksepäin. Vauhti ja liike saivat luvan väistyä staattisemman, selkeämmän sommitelman tieltä. Lonkero-olento korvautui puhelimeen puhuvalla bisnesmiehellä, joka on liian keskittynyt bisneksiinsä huomatakseen takanaan seisovaa jättiläistä.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Tämäkään ei välttämättä jää aivan lopulliseksi versioksi.

Kuvituskurssin tehtävänä oli kuvittaa lehteen kansi niin, että kuva levittäytyy etukannesta takakanteen. (Kuvassa vasen puolisko on siis takakansi ja oikea puoli etukansi.)

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Kuvituksen kurssilla tehty akryylimaalaus. Ideana oli kuvittaa 60-luvulla Jenkkilässä sattunut tapaus, josta Bob Dylan on tehnyt biisin. Parikymppinen rikkaan perheen Billy Zantzinger riehui kännissä hyväntekeväisyysbileissä ja huitoi ihmisiä kepillään. Fred Astaireksi pukeutunut Zantzinger tappoi mustan tarjoilijattaren ja selvisi puolen vuoden tuomiolla.

YouTubesta löytyy Dylanin biisi sanoineen:
Bob Dylan: The Lonesome Death of Hattie Carroll

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Kuvituskurssin tehtävä tältä päivältä. Briiffi: mustavalkoinen kuvitus tussiterällä a3:lle aiheesta Aalto-yliopisto.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Lisää kuvitusta Kipsariin.

Kuvitusta Kipsarin vessojen oviin.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

Enpä ole ehtinyt päivittää blogiakaan viime aikoina, kun on riittänyt näitä kouluhommia. Tehtiin muun muassa TaiKin ylioppilaskunnan TOKYOn lehden Torson vappunumero yhdessä Sallan ja Jessen kanssa.

Tässä on kuvituksia, joita tein lehteen. Torson elektroninen versio löytyy TokyoWikistä (pdf, 8 mb). Kantsii vilkaista! Elektroninen painos ei kuitenkaan yllä lähellekään painetun julkaisun fiilistä. Lehti on painettu luonnonvalkoiselle, päällystämättömälle paperille kahdella PMS-värillä. Lehteä saa hakea ilmaiseksi mm. TaiKin maan mainiosta opiskelijaravintolasta, Kipsarista, jossa lehtiä pitäisi lojua ympäriinsä yllin kyllin.

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

^ Klikkaamalla suuremmaksi!

(ei käytetty valmiissa lehdessä)

Torsoon on tullut tehtyä myös älyvapaata Sheryl-sarjakuvaa. Tässä luettavissa Sheryl 1 ja Sheryl 2. (Ykkösen tekstit Peppe Bergströmin.)

Kuvitus lasinaluseen.

Lopullinen lasinalunen tulee sisältämään seuraavan lainauksen:

Jos juoman maku on joskus kitkerää, niin hyvä, että edes kuppi on kaunis.
- Suvi-Anne Siimes

^ Klikkaamalla suuremmaksi